Esperi Hoivakoti Loviisan Ulrika, Loviisa

Vietimme ihanaa naistenpäivää taas yhdessä.
Kampaaja ja laulaja Sarita Pihtsalmi ilahdutti laulullaan ja kauniilla kampauksilla asukkaitamme.
Hoitajat hemmottelivat kasvonaamioilla ja käsihieronnoilla.
Keittiö taikoi herkut ja päivää varten on käyty ostoksilla ja aherrettu.
77-vuotias asukkaamme halusi tehdä kortit kaikille talon naisille, askarteli paljon koristeita päivää varten ja halusi myös kirjoittaa kiitoksensa henkilökunnalle.

Kodissamme juhlittiin Suomen itsenäisyyspäivää hyvin perinteisesti skoolaillen, herkutellen, ja juhlapäivän televisio-ohjelmia seuraten. Osa muistelee etenkin sota-aikoja ja kodeista lähtemistä. Asia on tullut myös nykyhetkeen ja kotiimme.

Tänä vuonna itsenäisyyspäivä herättää poikkeuksellista vahvempia tunteita Ukrainan tilanteen vuoksi. Etenkin meidän yksikössämme ajatukset ja käytännön tilanne ovat tulleet erityisen lähelle.Hoivakotimme on ensimmäinen Esperin yksikkö johon on muuttanut Ukrainasta paenneita.

Yhdessä eläminen ja toistemme ymmärtäminen on ollut iloa mutta myös opettelua ja totuttelua. Henkilökunnalta on vaadittu uusien kommunikointitapojen kehittämistä, palveluiden organisoimista ja oikeanlaista tarvittavan avun, läsnäolon ja hoidon ymmärtämistä ja antamista. Asukkaille henkisesti raskaiden asioiden lisäksi uuteen kieliympäristöön,
kulttuuriin ja suomalaiseen hoivakotiin kotiutuminen on uusi asia vielä heidän elämässään.

Kuitenkin asukaskuntamme on ollut jo aikaisemmin monimuotoinen ja olemme pystyneet toimimaan yksilölähtöisesti kunkin tarpeiden, taustojen, tapojen ja toiveiden mukaisesti. Haluamme että jokainen meillä saa tuntea itsensä arvokkaaksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on ja elää oman näköistänsä elämää tehden siinä valintoja. Ja ennen kaikkea että on turvallista olla, tässä ja nyt.

Tässä lähihoitaja (sekä kosmetologi) Kristiina hoitaa asukkaidenmme kynsiä ja käsiä sekä antaa kasvohierontaa. Asukas saa hoitajan kanssa samalla kahdenkeskistä aikaa jutellen tai vain nauttien läheisyydestä, hoivasta ja läsnäolosta.

Olemme viettäneet muutaman päivän sisällä kahdet syntymäpäivät ja kaverikoirat ovat olleet vierailulla. Saaneet paljon rapsutuksia ja hellyyttä ja vähän herkkupalojakin.

Naistenpäivän vietto yhdessäolon, herkuttelun ja kilistelyn merkeissä on muodostunut meillä perinteeksi. Tänä vuonna taidamme viettää jopa kolmipäiväistä naisten juhlaa. Eilen etkoilimme kermakakun kera, tänään hoitajat hemmottelivat leidejämme muun muassa kasvo -ja käsinaamioin ja huomenna jatkoilla laulamme ja kuuntelemme naisista kertovia kappaleita ja teemme teemaan sopivia aivopähkinöitä kuten etsimme naisten nimiä piiloristikoista.
Mitä mikään olisi ilman naisia!

Kirpputorille asukkaat saivat tulla sovittelemaan ja ottamaan itselleen vaatteita sekä tarjolla oli pikku suolaista.

Meillä on sekä naisvoittoinen asukaskunta että henkilökunta ja meillä on tapana kierrättää
itsellemme tarpeettomaksi jääneitä tavaroita sekä vaatteita ja ilahduttaa niillä
työkavereitamme sekä asukkaitamme.
Olimme saaneet myös lahjoituksina kauniita asusteita ja koruja ja ajattelimme järjestää
asukkaillemme pienen mukavan "naisten tuokion".

Aloitimme kutsumalla "ladyt" pienempään saliin jossa rentouttavan musiikin soidessa
taustalla, saivat asukkaat halutessaan hoitajalta kasvonaamion, käsihieronnan tai -voiteen,
kynsien lakkauksen tai kampauksen. Rauhallisesta hoivaavasta kosketuksesta tai hyvästä
tuoksusta nauttii myös sellainen jonka toiminta- tai kommunikaatiokyky on jo sairauden
myötä laskenut.

Pöytä rönsyili ihania koruja ja rekeistä sai tehdä vaatelöytöjä ja henkilökunta esitteli
esimerkiksi käsilaukkuja joista sai vapaasti valita. Kaikki toivat taisivatkin löytää itselleen
jotain uutta ja nättiä piristystä tai tarpeeseen vaatetta.

Samalla juotiin kuohuvaa ja naposteltiin vaahtokarkkeja ja kermatoffeeta ja hetki päättyi
kahveihin.