Ruotsinpyhtään ruukki ei taaskaan pettänyt retkeläisiä

Koti alkaa koristua joulua varten, tuoksut tuoda muistoja mieleen ja joululauluja tekee mieli alkaa kuunnella jo vaikka aamusta. Saimme joulutorttuhaasteen Porvoon Esperin-yksiköstä ja tartuimmekin toimeen. Hyvin sujui leikkuu, taittelu ja hillotuskin. Ja herkuttelu.
Itsenäisyyspäivänä punainen vaihtui kuitenkin vielä sinivalkoiseen ja juhlalliseen. Syötiin hyvin, seurattiin ohjelmia ja juhlallisuuksia yhdessä.
Henkilökuntakin on ehtinyt rentoutua teatteriesityksen ja hyvän ruoan sekä juoman kera pikkujouluillen ja kehittäen työyhteisöä.
Joulu tulla jolkottaa. Ei kiirehtien vaan omalla painollaan, kiireettömästi nauttien ja juuri sen verran laittaen kun hyvältä tuntuu. Yhdessäolo ja pienet askareet sekä hetket, koristeet ja ruuat sen tuovat.

Marraskuu on jo ehtinyt puoliväliin ja nopeasti mennyt syksy. Aloitamme pikkuhiljaa joulun suunnittelun mutta sitä ennen on ehditty jo jutella mm. halloweenista, Martinpäivästä, kekristä ja isyydestä.

Henkilökunta on opiskellut RAI-arviointien tekemistä.
RAI-arviointi on työkalu jolla asukkaan toimintakykyä ja tarpeita voidaan ja on velvollisuuskin tarkastella systemaattisesti. Tietojen perusteella luodaan hoidon ja palveluiden suunnitelmaa.

Olemme iloksemme saaneet uusia asukkaita ja heidän hoitoneuvotteluita on alettu pitämään. Hoitoneuvotteluun voidaan kutsua asukkaan lähiomainen ja suunnitella yhdessä hoivan sisältöä ja keinoja. Yhdessä voidaan löytää asukkaan toiveita, tarpeita ja mieltymyksiä ja käydä läpi tilannetta ja käytäntöjä yhteistyössä.

Toimintaamme on kuulunut ulkoilun lisäksi viime viikkoina mm. tarinajumppaa, pelailua ja jutturyhmiä sekä rentoutumisharjoituksia ja kättentöitä.

Lokakuussa olemme ehtineet jo vaikka mitä. Vietimme vanhusten viikkoa panostamalla ulkoiluun kauniissa syksyluonnossa ja Määrlahden päiväkodin lapset kävivät tervehtimässä ja muistamassa meitä lauluin.
Henkilökunta on saanut kertauskoulutusta ensiaputaidoissaan ja asukkaiden kanssa on juhlittu useammatkin syntymäpäivät.
Olemme muistelleet sananlaskuja, vierailleet kodin kioskissa, arvostelleet kappaleita ja laulaneet mukana sekä pelanneet mm. kahvibingoa.

Syksyn aikaan kuuluu nauttia sen antimista; sienistä, marjoista viljoista ja lukuisista värikkäistä vihanneksista ja juureksista.

Vietimme sadonkorjuu-teemaisen päivän jolloin lounaaalla nautimme mm. kaalista, perunasta, porkkanasta, lantusta, palsternakasta, kukkakaalista, parsakaalista ja puolukasta. Jälkiruuaksi ihanaa kaura-omenapaistosta, välipalalla porkkana- ja omenapiirakkaa ja vielä päivälliseksi myskikurpitsakeittoa.

Tunnistimme sadonkorjuupöydän eri kasviksia, maistelimme ja tuoksuttelimme. Keskustelimme sienestys- ja marjastuskokemuksistamme ja muistelimme mitä ja miten kotona kasvatettiin ja säilöttiin.

Saimme asukkaan läheiseltä yhteisen tien päättyessä kauniin kiitoksen joka kannustaa koko tiimiä taas jatkamaan hyvää työtään. Olemme huomanneet että yksi erityistaidoistamme on kohtaaminen ja kiinnostuksen kohteemme saattohoito.

Tämän perjantain teemanamme oli leipä ja kipaisimmekin tällä kertaa hakemaan leipomosta paikallista tuoretta leipää maisteluun koko porukalle.
Muistelimme myös muun muassa vähän leivän tekoa, kotimaisia viljoja, maakuntien erikoisherkkuja ja lauloimme tietysti komiasti.

Viikkoomme on mahtunut iloa ja surua. Kaikki koetaan silti yhdessä. Olemme nauttineet syksyn säästä pihallamme, suursiivonneet kodin tarpeettomasta, hankkineet vähän uutta tilalle, laulaneet ja vitsailleet, oppineet ja opiskelleet sekä kiittäneet harjoittelijaamme jakson ja tällä erää yhteisen aikamme päättyessä.

Aika tuli myös hyvästellä asukas joka nukkui pois sairauden uuvuttamana. Elämän loppuvaihe ja saattohoidon aika koskettavat aina läheisiä mutta myös hoivahenkilöstöä ja usein asukastovereita. Kuolleen kunniaksi järjestämme yleensä hoivakodissa yhteisen muistohetken ja laulamme pois nukkuneelle sopivan virren tai laulun. Hetki voi toimia myös keskustelun aloituksen mahdollisuutena asukkaillemme. Saattohoitomatkan herättämiä tunteita käydään läpi työyhteisössä ja omaisen kanssa, joka usein on läsnä viimeisinä hetkinä.