Esperi Hoivakoti Ainola, Oulu

Äitini pääsi Ainolaan noin vuosi sitten toukokuussa 2020 kesken koronaepidemian ja isäni tammikuussa 2021. Koronakaranteeniaika uudessa asuinpaikassa sujui molemmilla hämmästyttävän hyvin, kiitos vanhemmistani koko heidän hereilläoloaikansa huolehtineiden hoitajien. Alusta saakka myös meidän omaisten suhde kaikkiin Ainolan hoitajiin kehittyi läheiseksi ja luottamukselliseksi, koska henkilökunta johtajasta jokaiseen hoitajaan jaksoi keskustella, kuunnella ja kertoa omaisemme kuulumisia.

Omahoitajasysteemi on erinomainen, ja omahoitaja todella tuntee hoidokkinsa. Tämä todistettiin, kun ihana omahoitaja hankki joulumuistiaiset ja syntymäpäivälahjankin äidille toivomuksestamme. Tärkeintä onkin, että voi luottaa hoitohenkilökunnan olevan kiinnostunut vanhempiensa hyvinvoinnista ja huomaa heidän tekevän kaikkensa asukkaiden eteen, mikä ei aina ole toki helppoa tai mutkatonta muistisairaiden kanssa.

Ainolan henkilökunta on idearikasta ja osaavaa mutta myös vanhukset yksilöllisesti ja lämpimästi kohtaavaa. Tämän olen todennut videopuheluiden lisäksi Ainolasta lähetetyistä viesteistä ja valokuvista sekä vanhempieni puheista ja käytöksestä. Äitini halaa hoitajaa videopuhelun aikana, tanssii musiikista nauttien, esittelee iloisena lakattuja kynsiään ja pelaa tai ulkoilee kauniissa Ainolan puistossa. Isäni keilaa keskittyneesti, ulkoilee ja huhkii halustaan lumitöiden parissa terassilla, kahvittelee äidin kanssa ja seurustelee muiden asukkaiden kanssa tai katselee urheilua omassa rauhassaan. Yhteisöllisyys on onnistuneesti yhdistynyt yksilöllisiin mieltymyksiin, kun ihminen saa elää omannäköistään elämää myös hoitokodissa.

Vanhempieni vointi on sairauden etenemisestä huolimatta kohentunut Ainolan virikkeellisen toiminnan, ulkoilun, maittavan ruoan ja erinomaisen hoidon ansiosta. Vanhempani eivät ole haikailleet pois Ainolasta; toisinaan äitini on jopa liian kiireinen ja kiinnostunut Ainolan puuhista puhuakseen kovin pitkää videopuhelua kanssani. Tämä vanhempieni sitoutuminen Ainolan arkeen ja elämään on ehdottomasti Ainolalle kunniaksi, koska se kertoo hoitokodista tulleen todella heidän kotinsa.

Kunpa meille kaikille löytyisi aikanaan oma Ainola, jossa voisimme elää turvallista ja hyvää vanhuutta.

Äiti on erittäin sosiaalinen ja reilu vuosi sitten aloimme nähdä hänessä taantumista ja masennusta, kun liikkuminen kävi huonommaksi ja terveys muutenkin hieman reistaili. Myöskin ystävät vähenivät ja hän joutui viettämään aikaa enemmän itsekseen. Nyt kun hän asuu Ainolassa hän on piristynyt ja nuortunut vuosia.

Ainolassa järjestettävät erilaiset aktiviteetit, erityiset laulutuokiot ja bingo ovat äidille tärkeitä. Ja ennen kaikkea hänellä on seuraa, joka on hänelle tärkeää. Korona tietysti on häirinnyt arkea, koska vierailuja on jouduttu rajoittamaan, mutta ymmärrämme sen, että kyseessä on sekä asukkaiden että hoitajien terveys. Onneksi voimme soitella ja Ainolan väki lähettelee ihania kuvia milloin mistäkin askareesta. Äiti odottaa jo kovasti, että pääsee taas hortonomiksi, kun kesäkukat tulevat Ainolan terassille. Vaikka aika on ollut erilainen juuri koronan vuoksi, niin kyllä me tästäkin selviämme. Kevät on tullut ja ilma lämpenee, kohta voimme viettää yhdessä enemmän aikaa ulkoillen, kauniissa Ainolanpuiston ympäristössä.

Voimme lämpimästi suositella Ainolaa kaikille, joilla kotona asuminen ei enää ole mahdollista. Hyvää kevään jatkoa ja jaksamisia niin arvokkaaseen työhönne koko henkilöstölle <3