Esperi Hoivakoti Teppola, Oulu

Maanantaina 20.3 vietettiin Onnellisuuden päivää. Hoivakoti Teppolassa onnellisuusteema oli läsnä pitkin viikkoa. Tulimmekin siihen tulokseen, että "onni asuu arjessa, sen pienissä ja ihanissa hetkissä".

Arkeen olemme saaneet väriä kukkasin ja maalauksin. Eräänä päivänä meitä odottikin pihalla mieluinen yllätys, kujoku oli käynyt tuomassa ulko-ovemme viereen pirteitä narsisseja ruukussa. Asukkaat ottivat narsissit ilolla vastaan. Niistä jos jostakin, saadaan keväistä tunnelmaa. Annikki ja Sirkka ilahtuivat kukista kovasti, tuumailivat kovasti että "ihanaa ihanaa". 

Viikkomme hoivakoti Teppolassa on ollut jälleen tekemisen täyteinen ja aktiivinen.

Helsingin Rautatieasemalla tammikuussa avautunut koskettava valokuvanäyttely on seuraavaksi esillä Oulussa Kauppakeskus Valkeassa 17. - 24.2. ja tämä jälkeen lähihoitajia kouluttavassa OSAOssa 17.3.2023 saakka.

Kaverikoirat ja yhteiset pelihetket ovat värittäneet arkeamme kuluneella viikolla täällä hoivakoti Teppolassa.

Kun uusi vuosi on aluillaan, on ajankohtaista miettiä toiveita alkaneelle vuodelle.

Nyt on meno mennyt aivan ranttaliksi meillä täällä hoivakoti Teppolassa...

Arkemme on usein kiireistä täällä hoivakoti Teppolassa, mutta koitamme kiireenkin keskellä järjestää asukkaillemme mieleisiä virikkeitä. Nämä hetket antavat paljon iloa ja voimaa, niin asukkaillemme kuin meille työntekijöillekin.

Keväiset tunnelmat hoivakoti Teppolassa jatkuvat. Kuluneen viikon aikana asukkaamme ovat hoitajien avustuksella mm.istuttaneet rairuohoa, sekä maalanneet kauniita pääsiäismunakuvia hoivakodin seinille kaikkien iloksi. Olemme myös pohtineet asukkaidemme kanssa kuuntelemisen tärkeyttä tällä viikolla

Me täällä hoivakoti Teppolassa olemme jo innoissamme keväästä. Odotamme kovasti, että pääsemme terassille ja parvekkeelle auringosta nauttimaan. Alakerran terassikin on jo mukavasti sulanut, mutta harmiksemme keli ei tänään suosinut koleuden ja sateen vuoksi. Sen vuoksi tyydyimme tällä erää ihan vain muistelemaan kevätmuistoja.

Pyrimme hoitajina keksimään ratkaisuja monenlaisiin muistisairaiden tarpeisiin ja elämään niissä mukana. Hoivavietti herää helposti eläimiä ja lapsia kohtaan, useilla muistisairailla myös pehmoleluja ja nukkeja kohtaan. Huolehtimista ja hoivaa on tietenkin myös hoitajien, omaisten ja asukkaiden välillä.

Vanhat kädet näpertävät hellästi nukkevauvan vaatetusta kuntoon tai iloisesti hyppyyttävät nallekarhua ilmaan. Nukke asetellaan pyörätuoliin viereen istumaan ja katse on niin hellä. Ja pehmoeläimen suun ympärys on kaurapuurossa, ”lemmikkieläimen” syömisestä ollaan enempi huolissaan kuin omasta. ”En ymmärrä mikä tätä koiraa vaivaa, kun eilisestä asti on ollu niin vaisu jotenki eikä mikään tunnu maistuvan”, kertoilee mummu hoitajalle ja katsoo huolissaan pehmoeläintään.

Muistisairas ihminen voi elää hyvää elämää hoivakodissa. Mielekäs arki koostuu turvasta, seurasta ja virikkeistä. Hoitajamme Minna sanoitti ajatuksiaan paperille opiskellessaan GeroNurse - verkkokoulutuksessa viime keväänä. Koulutus haastoi pohtimaan syvällisemmin vanhustyötä. Minnan mielestä on tärkeää huomata miten paljon muistisairailla asukkaillamme on tarpeita ja tunteita ja miten helposti ne voivat jäädä huomaamatta työntouhussa. "Olen saanut huomata miten pienillä teoilla ja hetkilllä on suuri vaikutus vanhusten elämässä" kertoo Minna. Alla Minnan kirjoitus Pyyntöjä muistisairaan puolesta.