Esperi Hoivakoti Teppola, Oulu

Maanantaina 20.3 vietettiin Onnellisuuden päivää. Hoivakoti Teppolassa onnellisuusteema oli läsnä pitkin viikkoa. Tulimmekin siihen tulokseen, että "onni asuu arjessa, sen pienissä ja ihanissa hetkissä".

Laskiainen on pääsiäistä edeltävä juhla. Nykyperinteen mukaan silloin hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa kevättä.

Alkuviikosta jumpattiin jälleen. Fysioterapeutti Hanna aloitti kasvojumpalla. Jokainen jumppaaja sai värikkään rinkulan, jonka takaa sai irvistellä tai väänneĺlä naamaansa tunnetilasta toiseen. Eihän sitä voinut nauramatta katsella ja ei tainnut pokat pitää jumppaajillakaan. Kun mielenkiinto oli herätelty, tehtiin rinkulan avulla kaikenlaisia liikkeitä ja venytyksiä, ajettiimpa välillä autoakin rinkulan taipuessa ralliratiksi. Kyllä oli iloisia ilmeitä jumppaajilla tuokion lopuksi.

Hoivakoti Teppolassa asuu 45 ikäihmistä, joista jokainen on oma, yksilöllinen persoonansa. Jokaisella asukkaalla on takana elettyä elämää ja omat mielenkiinnon kohteet, jotka näkyvät yhä vielä tänäkin päivänä heidän elämässään ja arjessaan.

Hoivakoti Teppolaan saimme loppuviikosta liudan leppäkerttuja pianon päälle asukkaiden elämää kurkistelemaan...

Meneillään oleva muistiviikko on ollut hoivakoti Teppolassa aktiivinen. Olemme pelanneet muistipelejä, askarrelleet syksyn innoittamana, muistelleet syksyä ja muitakin vuodenaikoja. Lisäksi meillä oli mukava "muistirasti", jolloin asukkaat muistelivat aistejensa avulla. Toimelias viikko kaiken kaikkiaan.

Alkuviikosta saimme kukkakauppa Kukka-Maariasta ihanan yllätyksen; saimme heiltä ison kasan kauniita kukkia piristämään asukkaitamme ja koko hoivakotia. Eipä aikaakaan, kun laitoimme yläkerran päiväsalissa pöydät yhteen ja aloitimme kukkapajan asukkaidemme kanssa. Hoitajat toimivat ohjaajina ja avustajina asetelmien teossa, olipa mukana menossa myös yksikkömme johtaja Päivi. Lisäksi saimme muutaman omaisen vieraaksi ihastelemaan tekeillä olevia ja valmistuvia asetelmia.

Eräs uusi työntekijämme tuumasikin että; "olipa kiva päivä, aivan kuin itsekin tuoksuisi ruusulle".

Tulipa jonkun suusta esille myös vanha värssy; "kun ruusu kuihtuu, niin hoida liljaa, kun äiti suuttuu, niin ole hiljaa".

Tunnelma oli hyvä, rento ja innostunut. Juuri tällaista toimintaa me kaipaamme!

Tällä viikolla auringonpaiste on enteillyt kevättalven tuloa ja kaamoksen taittumista. Tähtelän päiväkodin lasten näkeminen ilahdutti kovasti asukkaitamme ja kiitämmekin heitä jälleen ystävänpäivätervehdyksestä. Pekingin olympialaisia on seurattu ja hurrattu suomalaisten mitaleille. Yhdessä on myös laulettu isommissa ja pienemmissä porukoissa kesästä ja talvesta, mikä milloin kenelläkin pyörii päässä.

Kädet tarvitsevat myös työtä tehdäkseen, tarve tekemiselle ei lopu iän karttuessa. Yksi osa hoitajan työtä on nähdä muistisairaan tarve käsillä ”näpräämiselle”, ja osata tarjota kullekin mieleistä käsillä tekemistä. Siinä on mielekästä haastetta hoitajillekin miettiä, kuka vanhus innostuu mistäkin asiasta. Esimerkiksi askartelu on toisille mieluisaa ja toisista se taas saattaa tuntua ilman aikaiselta värkkäämiseltä.

Pyrimme luomaan Teppolan kotiympäristön virikkeelliseksi ja vanhuksiamme aktivoivaksi.

Jos ei asukkaalla ole muuta touhua, lautasliina silppuuntuu tuossa tuokiossa. Ruokaliinaa viikataan myös vimmatusti ruokailun päätteeksi, suoristellaan ja viikataan taas. Myös ruokailuastioita pinotaan läjään ja osa palauttaa ne tiskikärryyn saakka. Kirjojen ja lehtien lukeminen ja järkkäily on monille luontevaa pikkutouhuilua pöydän ääressä istuessa. Toisinaan otamme asukkaita pyykkilään hoitajan avuksi pyykkihommiin tai ruokakuorman purkuun. Myös roskien vientiin saa välillä asukkaalta apua.

On tärkeä saada kokea tekevänsä jotain merkityksellistä ja pystyvänsä sairauksistaan ja iästäänkin huolimatta vielä olemaan hyödyksi.