Missä tapahtuu: Esperi Hoivakoti Teppola, Oulu

7

lokakuu

2021

Pyyntöjä muistisairaan puolesta

Muistisairas ihminen voi elää hyvää elämää hoivakodissa. Mielekäs arki koostuu turvasta, seurasta ja virikkeistä. Hoitajamme Minna sanoitti ajatuksiaan paperille opiskellessaan GeroNurse - verkkokoulutuksessa viime keväänä. Koulutus haastoi pohtimaan syvällisemmin vanhustyötä. Minnan mielestä on tärkeää huomata miten paljon muistisairailla asukkaillamme on tarpeita ja tunteita ja miten helposti ne voivat jäädä huomaamatta työntouhussa. "Olen saanut huomata miten pienillä teoilla ja hetkilllä on suuri vaikutus vanhusten elämässä" kertoo Minna. Alla Minnan kirjoitus Pyyntöjä muistisairaan puolesta.
Kynsikkäät
Katsellaan yhdessä kuvia
Pyyntöjä muistisairaan puolesta

Kuulethan, kun hapuilevin sanoin yritän kertoa elämääni.
Kannustahan, kun häpeän raihnaisuuttani ja tarvitsen rohkaisua.
Arvostathan, kun kertomukseni harhailee, mutta tunne on suuri.
Kiinnostuthan, kun esittelen sinulle kerta toisensa jälkeen kuvan perheestäni.
Hymyilethän, kun ohitseni kiiruhdat työtehtäviesi perässä.
Iloitsethan, kun onnistun ihan itse tuolistani ylös nousemaan.
Aktivoithan, kun käteni tarvitsevat edelleen työtä tehdäkseen.
Heittäydythän, kun mieleni tekee hassutella yhdessä.
Naurathan, kun kanssasi hauskoja muistoja haluan jakaa.
Laulathan, kun vain musiikki voi välillä lohtua, iloa tuoda.
Ohjaathan, kun vaatekerroksia on viisi ja rintaliivit ovat kolmannen ja neljännen paitakerroksen välissä.
Nostathan, kun kolmannen kerran aamun aikana touhuaminen on päätynyt kaatumiseen.
Huolehdithan, kun toissapäivän voileivät löytyvät käärittynä tyynyni alta.
Ymmärräthän, kun hoitoviettini ruokkii nallekarhun kaurapuurolla eikä omaan suuhun raaski laittaa.
Autathan, kun tarpeet tuli tehtyä pyykkikoriin pöntön sijaan.
Siivoathan, kun kynnen aluset ovat ruskeat ja häpeän sotkuani.
Tuethan, kun omat lapset ovat pieniä jälleen ja minua huolettaa.
Etsithän, kun äitiä ja isää ei löydy mistään ja ikävä kalvaa.
Välitäthän, kun kaikki on pakattu, vain kyyti kotiin on hakusessa.
Myötäilethän, kun puusavottaan tai kahvinkeittoon on taas kiire.
Lohdutathan, kun isot äänet saavat minut kohtaamaan menneisyyden pelkoja.
Kestäthän, kun pelätessäni nyrkit puhuvat sanojeni sijaan.
Hoidathan, kun ikävissäni tarvitsen hellyyttä.
Pysähdythän, kun elämäni viimehetket koittaa ja tarvitsen läsnäoloa.
Muistutathan, kuka minä olinkaan, kuinka ainutlaatuinen.
Sivelethän, kun käsi tarttuu käteen ja tarvitsee lohtua.
Tulkitsethan, kun tarpeet näyttäytyvät vain pieninä kasvojen liikkeinä.
Saattelethan, kun kaikki minusta hiipuu pois.
Koethan, että teet työsi sydämelläsi, sillä se on minun koko loppuelämäni.
-M.P

Viimeisimmät kuulumiset: Esperi Hoivakoti Teppola, Oulu

kynttilä
7.11.2022

Pyhäinmiestenpäivän muistelua

Lauantaina 5.11. vietimme jälleen Pyhäinmiesten päivää eli Pyhäinpäivää, jolloin hautausmaat täyttyivät kynttilöistä ja muisteltiin poisnukkuneita läheisiä ja rakkaita. Viikon useampana päivänä kaikki halukkaat asukkaamme pääsivät Oulunsalon hautausmaalle sytyttämään kynttilän. Muistelimme myös lauantaina vuoden aikana kuolleita asukkaitamme. Muistopöydälle tehtiin edesmenneiden asukkaiden nimikyltit ja sytytettiin kynttilä. Hoitaja luki vuoden aikana kuolleiden asukkaiden nimet, laulettiin tuttuja hengellisiä lauluja sekä luettiin Paimenpsalmi.
Nallepäivä
1.11.2022

Kansainvälinen nallepäivä

Kansainvälistä nallepäivää vietettiin 27.10. Silloin myös Teppolassa vierailevat nalle- ja pehmoeläimet saattoivat esittäytyä talomme asukkaille. Nalle pieni nappisilmä toivotti hyvät huomenet heti aamutuimaan aamiaiselle saapuville vanhuksille. Kissa Kirnauskis ja Kalle kani puolestaan juttelivat mukavia ja innostuivat kertomaan vanhoja, suomalaisia eläinsatuja. Hymy oli herkässä ja useampi vanhus oli heti leikissä mukana pilke silmäkulmassa. Nallepäivän ajatuksena oli ilahduttaa vanhuksia ja tuoda hieman leikkimieltä pimeneviin päiviin niin vanhuksille kuin hoitajillekin.
Monilla talomme asukkaista on ollut kotieläimiä ja osalle vanhuksia esim. koira tai kissa on ollut hyvin rakas. Pehmoeläin voi toimia oikean eläimen korvikkeena. Pehmeää koiraa tai kissaa on kiva paijata ja silittää sekä sille voi jutella. Kyllä vanhuskin saa kokea mielihyvää pehmoeläimestä. Se voi muistuttaa lapsuuden tai aikuisuuden lemmikkiä ja varsinkin kun muisti on mennyt ja toimintakyky hiipunut, voi pehmoeläin tuoda turvaa ja iloa elämään.