Toiminnallista arkea Teppolassa

Ulkoiluniloja riittää hyvillä keleillä. Viime viikolla pääsimme muutamien asukkaidemme kanssa läheiseen metsään poimimaan mustikoita ja vadelmia sen verran, että asukkaat saivat suut makiaksi ja "kesänmakuja" hieman suuhun. Teppolan sijainti on varsin hyvä, sillä lähimetsä on aivan kävelymatkan päässä. Metsäretken tiimellyksessä hoitajat kyselivät jalan kulkevalta Raimolta, että jaksaako hän kävellä hyvin. Raimo katsahti hoitajiin pilke silmäkulmassa ja tuumasi että "jaksan hyvin kävellä, mutta tätä en taida jaksaa kantaa". Raimolla oli kädessään pieni kimppu mustikanvarpuja joissa komeili tuoreita mustikoita, ja hän "heristeli" kimppua ja vitsaili että se olisi muka liian painava. Kaikkia nauratti ja hoitajat ymmärsivät samantien Raimon vitsailevan. Kyllä luonto saa hyvälle tuulelle. Samaisena päivänä talon naisporukka kävi ulkona hoitajien johdolla ihailemassa talon takapihan kukkia ja lähimetsän sieniäkin ihasteltiin. Kyllä kaikenlaista kivaa löytyy, kun lähdetään ovista ulos. 

Sittemmin saimme viettää mukavaa iltapäivää ulkona hoivakodin terassilla ja takapihalla. Kiitos taitavalle keittiötyöntekijällemme, kun hän loihti makoisan vohvelitaikinan. Pari hoitajaa paisteli asukkaille vohveleita terassin kuppeessa samalla, kun sankka joukko asukkaita istui aurinkoista iltapäivää ihailemassa ulkona. Nasevista kommenteistaan tunnettu Hilkka mummomme ei jäänyt hiljaiseksi taaskaan, vaan kiitteli kovasti kun "hoitajat nuiden soppakauhojen kanssa tuossa heiluvat ja hääräävät". Vohveleiden valmistuessa laitoimme lauluksi ja lauloimme kaiuttimesta kuuluvan musiikin mukana ikivihreitä säveliä.

Myös Anni Näyhä kävi laulattamassa asukkaita viime keskiviikkona. Lauluja hän säesti kitarallaan. Varjakan laulukin laulettiin, vaikka Anni ei sitä entuudestaan tuntenut. Hyvin nopeasti hän sen oppi ja säesti taitavasti kitarallaan. Samaisena iltapäivänä kävi myös niin, että eräs hoitajamme löysi töihin tullessaan läheiseltä kadulta siilinpoikasen. Hoitaja pelasti siilinpoikasen pois tieltä autojen ja mopojen jaloista. Palastusretki tapahtui läpi hoivakodin, ja siinä samalla saivat asukkaat katsella ja ihailla suloista siilinpoikasta. Olisiko emo tämän siilinpoikasen jo vieroittanut, sillä kuulemma siilit vieroittavat poikasiaan syksyllä. Niin pääsi siili turvallisille vesille loppuviimein. 

Erään asukkaamme omaisen kanssa juttelimme viime viikolla musiikin tärkeydestä muistisairaille ja ikäihmisille. Omainen kertoi lukeneensa lehtijutun, jossa kerrottiin kuinka muistisairaat saattavat muistaa vanhojen laulujen sanoja, vaikka muuten eivät enää juuri muistaisikaan tai puhuisikaan. Tämä onkin aivan totta, olemme huomanneet saman täällä Teppolassa. Omainen oli varsin ilahtunut kun kerroimme siitä, kuinka paljon mekin käytämme arjessamme musiikkia virikkeenä ja myös ihan vain taustalla tunnelmaa tuomassa. Kävihän myös Oulun sinfonia meille esiintymässä viime tiistaina.