Kehitysvammaisten asumispalvelut

Esperillä on tarjolla monenmuotoisia kehitysvammaisten asumispalveluja, kuten autettu asuminen, ohjattu asuminen, tukiasuminen, tilapäinen asuminen, asumisvalmennus, päivätoiminta, avotyötoiminta sekä työtoiminta.

Autettu asuminen

Autettu asuminen on tarkoitettu kehitysvammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista tukea, ohjausta ja hoitoa. Autetun asumisen asukas tarvitsee apua ja ohjausta päivittäisissä toiminnoissaan, elämänhallinnassaan, terveydenhoidossa ja vuorovaikutuksessa. Kehitysvamman ohella asukkaalla voi olla fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn haasteita.    

Autetun asumisen tavoitteena on tuottaa edellytykset sille, että asukas selviytyy asumisesta ohjaajan tuella, omia taitoja ja osaamistaan hyödyntäen. Autetussa asumisessa ylläpidetään olemassa olevia taitoja ja harjoitellaan uusia. Autettu asuminen on ryhmämuotoista asumista ja arjessa opetellaan yhteisöasumista sekä toisten huomioon ottamista. Autetussa asumisessa keskeistä on asukkaan kuntoutumista tukeva ja edistävä työote. Asuminen tukee henkilön arjessa pärjäämistä, edistää fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä tukee sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä. Osa autetun asumisen asukkaista voi taitojen karttuessa siirtyä ohjattuun tai tuettuun asumiseen.

Ohjattu asuminen

Ohjattu asuminen on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat kehitysvammastaan johtuen päivittäin tai useita kertoja viikossa tukea, ohjausta ja apua. Erona autettuun asumiseen on, että ohjatussa asumisessa ei ole ympärivuorokautista valvontaa. Ohjatun asumisen asukas tarvitsee tukea ja ohjausta yleensä useilla elämän osa-alueilla. Ohjaaja auttaa asukasta arkielämänrutiineissa ja niihin osallistumisessa. Asukas voi tarvita päivittäisten toimintojen ohella apua myös hyvinvointinsa tueksi. Kehitysvamman lisäksi avun tarpeen taustalla voi olla fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn haasteita.

Ohjattu asuminen tukee asukkaan mahdollisimman itsenäistä selviytymistä, edistää fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä tukee sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä. Tavoitteena on asukkaan taitojen kehittyminen asukkaan yksilölliset voimavarat huomioon ottaen. Ohjattu asuminen voi olla valmentavaa tai pysyvä asumisen muoto. Ohjatun asumisen asukas voi taitojen karttuessa siirtyä tuettuun asumiseen.

Tukiasuminen

Tukiasuminen on tarkoitettu lievästi kehitysvammaisille henkilöille, joiden tuen ja avuntarve on vähäinen. Asukas asuu tyypillisesti omassa kodissaan tai palveluntuottajan tukiasunnossa. Tukiasumisen asukas tarvitsee vain vähän tukea päivittäisten askareiden hoitamisessa. Lähinnä asukas tarvitsee valmennusta itsenäistymisen taidoissaan. Asukasta ohjataan ja kannustetaan omatoimisuuteen sekä itsenäisyyteen omien asioiden hoitamisessa. 

Tukiasuminen voi olla valmentavaa tai pysyvä asumisen muoto. Valmentava tukiasuminen on määräaikaista, tavoitteellista asumista. Valmennusjakso pitää sisällään arviointijaksoja. Asukasta tuetaan hankkimaan valmiuksia, jotka mahdollistavat tulevaisuudessa muuttamisen itsenäisempään asumismuotoon. Valmennusjakso kestää tyypillisesti muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen. Pysyvämuotoisessa tukiasumisessa tavoitteena on asukkaan mahdollisimman itsenäinen elämä. Ohjaaja auttaa asukasta arjen askareiden hoidossa. Päämääränä on löytää asukkaan osaamisen maksimikapasiteetti. 

Tilapäinen asuminen

Tilapäisasumisen palvelut eli tilapäishoito vastaa lyhytaikaiseen hoidontarpeeseen. Tilapäishoito tukee kehitysvammaista henkilöä hoitavien omaisten sekä koko perheen jaksamista. Tarkoituksena on antaa omaisille levähdystauko arjen keskellä sekä mahdollistaa omaishoitajien vapaapäivien pitämisen (lakisääteiset 3 vapaavuorokautta/kk). Tilapäishoitoa voidaan tarjota myös tilanteissa, joissa perhe tarvitsee yllättäen apua hoidon järjestämisessä esimerkiksi vanhemman työmatkan tai sairauden vuoksi. Tilapäishoito tarjoaa asiakkaalle virikkeellistä ja mielekästä toimintaa sekä vertaisryhmän seuraa.

Tilapäishoitoa järjestetään lyhytaikaisena jaksohoitona asumisyksiköissä ja tilapäishoidon yksiköissä. Tilapäishoito on suunnattu sekä lievästi, keskivaikeasti että vaikeasti kehitysvammaisille henkilöille. Tilapäishoito voidaan toteuttaa esimerkiksi jaksohoitona, viikonloppuhoitona tai leirien muodossa. Tyypillisesti tilapäishoidon jakson pituus on kaksi vuorokautta (pe-su), korkeintaan muutama viikko. 

Asumisvalmennus

Asumisvalmennuksessa harjoitellaan sekä kehitetään asiakkaan arjen taitoja tuetusti ja ohjatusti. Asumisvalmennuksen tarkoituksena on vahvistaa kehitysvammaisen mahdollisimman itsenäisen elämän edellytyksiä. Jakson aikana opetellaan muun muassa ruoanlaittoa, asioiden hoitamista ja kotitöiden tekemistä. Asumisvalmennusjaksolla toiminta on suunnitelmallista ja ohjaaja arvioi asiakkaan taitoja sekä taitojen kehittymistä. Asumisvalmennusjakso järjestetään tyypillisesti yhteistyössä oppilaitosten kanssa ja jakson tavoitteet suunnitellaan yhdessä asiakkaan, oppilaitoksen ja omaisten kanssa.  

Päivätoiminta

Päivätoiminta on tarkoitettu keskivaikeasti tai vaikeasti kehitysvammaisille henkilöille. Asiakas voi osallistua päivätoimintaan myös jonkin muun erityistarpeen niin vaatiessa. Pääsääntöisesti päivätoimintaan osallistuvat asiakkaat ovat aikuisia, oppivelvollisuutensa suorittaneita henkilöitä. Päivätoimintaan voi osallistua viitenä päivänä viikossa tai harvemmin. 

Päivätoiminta on vahvasti ohjattua ja suunnitelmallista toimintaa. Päivätoiminta räätälöidään asiakkaan toimintakyvyn ja tason mukaan. Toiminta perustuu asiakkaan omien voimavarojen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Päivätoiminnan tavoitteena on asiakkaan taitojen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen ja harjoittaminen. Toiminnassa pyritään tukemaan asiakkaan omatoimisuutta. Päivätoiminta tarjoaa asiakkaalle mielekästä toimintaa, virikkeellistä tekemistä sekä sosiaalisen ympäristön, missä asiakkaalla on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Avotyötoiminta

Avotyötoimintapalvelu on työnluonteista toimintaa, joka on suunnattu yli 16-vuotiaille kehitysvammaisille henkilöille, jotka omaavat tarvittavat taidot osallistuakseen avotyötoimintaan. Avotyötoiminta on työtoimintaa, joka tapahtuu toimintakeskuksen ulkopuolella yksityisissä yrityksissä tai kunnan yksiköissä. Avotyötoiminnassa tarjotaan asiakkaalle mahdollisuus saada tukea ja säännöllistä ohjausta työskentelyyn tavallisella työpaikalla. Työtehtävät ovat aina avustavia tehtäviä. Avotyötyöntekijä voi toimia esimerkiksi keittiö- ja siivoustehtävissä tai avustavissa tehtävissä kaupassa, päiväkodissa tai vanhainkodissa.

Avotyötoiminta on tekijälleen haasteellista toimintaa. Avotyötoiminta antaa mahdollisuuden työskennellä sekä olla vuorovaikutuksessa muun ympäristön kanssa. Avotyötoiminta on huomattavasti haasteellisempaa kuin toimintakeskustyö ja edellyttää avotyöntekijältä henkilökohtaisia taitoja, mutta ei kykyä täysin itsenäiseen työskentelyyn.

Avotyötoiminnan työaika vaihtelee. Avotyöntekijä voi työskennellä osan viikosta avotyötoimintapaikalla ja osan viikosta työ- tai toimintakeskuksessa. Avotyötoiminnasta ei makseta palkkaa, vaan korvauksena on työosuusraha. Muun toimeentulon perustana on henkilön eläke. 

Työtoiminta

Työtoiminta on sosiaalipalvelua, joka sisältää työnomaisia, erilaisia toiminnallisia tehtäviä. Työtoiminnan tarkoituksena on mahdollistaa asiakkaiden virkistyksellinen toiminta ja sosiaaliset kontaktit. Toiminta on kuntoutuksellista ja ylläpitävää. Toiminnan avulla asiakasta tuetaan osallistumaan yhteiskuntaan. Ohjauksella pyritään kehittämään asiakkaan taitoja selviytyä ympäröivässä yhteisössä ja tarjotaan asiakkaalle mahdollisuus itsensä kehittämiseen. Työtoiminta saattaa mahdollistaa polun avotyötoimintaan ja sitä kautta itsenäisempään elämään. Työtoiminta antaa asiakkaan päivälle sisältöä, hyvinvointia sekä tarpeellisuuden ja osallisuuden tunnetta.

Työtoiminta on monipuolista toimintaa, joka koostuu erilaisten tuotteiden valmistamisesta omina tuotteina ja alihankintana sekä erilaisista, vaihtuvista teemoista ja itsensä kehittämisestä. Toiminta on ryhmämuotoista ja tapahtuu pääasiassa toimintakeskuksessa. Työtoimintaan voi osallistua viitenä päivänä viikossa tai harvemmin. Toiminnan sisältö voi koostua muun muassa alihankintatöistä (pussitus, lajittelu, tarroitus), tuotteiden valmistuksesta omana tuotantona (tekstiili-/puutyöt, keramiikka), työelämätaitojen harjoittelemisesta, oman yksikön ylläpitoon liittyvistä tehtävistä sekä liikunnasta.