BLOGI: Miksi koronarokotteen ottaminen on tärkeää?

18.3.2021 | Blogi

Esperin hoitokodeissa asuvilla on usein vaikeita perussairauksia, muistisairautta tai vaikkapa kehitysvamman aiheuttamaa jatkuvan hoidon ja palvelun tarvetta. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa asuvat ovat koronalle Suomen haavoittuvimpia. He tarvitsevat ympärivuorokautista palvelua toimintakyvyn rajoittumisen vuoksi.

Esperiläisillä on ollut hieno vastuullinen lähestymistapa taisteluun koronaa vastaan. Tiukalla maskikäytöllä, hygieniakulttuurilla, turvaväleillä ja kuivaharjoitelluilla työskentelytavoilla ja kattavilla korona-ohjeillamme on ollut selkeä merkityksensä.

Koronarokote on yksi tärkeä suojautumiskeino, jolla torppaamme viruksen hallitsemattoman leviämisen. On äärimmäisen tärkeää, että pysymme itse terveinä ja pystymme auttamaan ja hoitamaan asukkaitamme. Koska kukaan ei varmasti halua sairastaa vapaaehtoisesti, tarvitaan laumasuojan saamiseen avuksi rokotetta.

Rokotteisiin liittyy kuitenkin paljon väärinkäsityksiä ja huolenaiheita, joita tulisi voida tarkastella neutraalisti. Rokotteet ovat lääkevalmisteita, joilla ennaltaehkäistään tartuntatauteja sekä niihin liittyviä jälkitauteja, vammautumisia ja kuolemia. Rokotuksilla suojataan yksilöä infektiotaudeilta ja siten myös vähennetään taudinaiheuttajien leviämistä väestössä.

Ehkä sikainfluenssa-kokemukset ovat saaneet ihmiset pelkäämään? Ymmärrän, mutta siitäkin ollaan opittu. Viranomaiset ovat varautuneet mm. viestimään rokottamisesta entistä paremmin ja selkeämmin eri kohderyhmille, rokotteita ei ainakaan vielä määrätä lapsille, ennen kuin tutkimusta on riittävästi ja lisäksi valtio on varautunut mahdollisten haittavaikutusten korvaamiseen. 

Jos ajatellaan rokottamisen historiaa, kuinka Jennerin isorokkorokotteesta tai polion sokeripala-rokotteesta on päädytty nykyiseen huipputeknologialla tuotettuun rokotteeseen, matka voi tuntua pitkältä. 

Koronarokotteita tutkitaan koko ajan ja pyritään löytämään entistä täsmällisemmät tavat lähestyä tätä ulkopuolista, koko ajan häijysti muuntuvaa virusta. Tavoitteena on löytää mahdollisimman täsmällinen tapa tunnistaa virus ja käynnistää elimistön omat puolustusmekanismit.  Kaikki maailman valtiot ovat saman pandemian edessä ja tekevät yhteistyötä tämän kiusankappaleen häätämiseksi kovalla vauhdilla. Siksi meillä on eri koronarokotteita.

Rokotekehityksen nopeus on huolestuttanut monia ja THL-lähteiden mukaan nopean kehityksen on mahdollistanut se, että monia tutkimusvaiheita on tehty rinnakkain ja tutkijat ovat pystyneet hyödyntämään aiempia tutkimuksia koronarokotteen kehittämiseksi, silti koronarokotteet käyvät samat tutkimusvaiheet läpi kuin muutkin rokotteet.

Rokotteita ei siis oteta suin päin käyttöön, vaan rokotteiden käyttöönotto edellyttää huolellista tutkimista ja ensin eläinkokeita, sitten ihmisillä tehtyjä kokeita sekä tieteellistä arviointia. Kaiken tämän jälkeen rokotteelle voi hakea vasta myyntilupaa.  Viimekädessä lääkeviranomaiset Euroopassa, Amerikassa ja kansallisesti ratkaisevat, päätyykö rokote käyttöön.

Rokotteissa, kuten kaikissa lääkkeissä, voi olla sivuvaikutuksia, niin tässäkin. Mikään lääke ei ole täydellinen. Rokotteissa ei laiteta vieraita esineitä elimistöömme. Siinä herätellään ainoastaan immuunivastetta reagoida ulkopuoliseen taudinaiheuttajaan. Tähän mennessä koronarokotteita on kuitenkin annettu jo miljoonille ja tavallisimmat sivuvaikutukset ovat olleet lieviä: paikallista turvotusta, kuumeilua tai sitten hoidettavissa olleita allergisia reaktioita. Kaikkia mahdollisia sivuvaikutuksia kuitenkin seurataan todella tiukasti ja valtio reagoi näihin tarvittaessa nopeasti.

Toivoisin hartaasti, että Suomestakin tulisi omavarainen rokotetuotannossa. Siihen meillä on hyvät eväät ja tutkimuskin varsin pitkällä. Vielä, kun suomalainen koronarokote on nenäsumute ja helppo ottaa, säilyttää ja jaella, toivon sille hyvää tulevaisuutta. Siihen asti odotan kärsivällisesti, suojaudun ja käytän maskia, vältän turhia ihmiskontakteja, pidän turvaväliä, pesen käsiä ja menen testiin, jos saan koronaan viittaavia oireita. Otan rokotteen heti, kun tulee oma vuoroni. Otathan sinäkin?

Eeva Ketola

Kirjoittaja on Esperin laatujohtaja sekä lääketieteen tohtori, Dos, eMBA