”Koko hoiva-alaa uhkaa kriisi. Se ei ole yhden tai kahden yhtiön kriisi, vaan koko terveydenhuollon toimialaa on uhkaamassa joukkokolari”, totesi Esperi Caren toimitusjohtaja Stefan Wentjärvi SuomiAreenan paneelikeskustelussa ”Loppuuko alalta hoitajat”.
Seuraavan viiden vuoden aikana yli 75-vuotiaiden asumispalvelutarve tulee kasvamaan lähes 10 000 paikalla. Koko soteala tarvitsee seuraavan 15 vuoden aikana jopa 200 000 työntekijää. Samalla alan vetovoima laskee: sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinnon suorittaneiden lähihoitajien määrä on laskenut 25 prosentilla alan huippuvuodesta 2018, jolloin valmistui vielä 10 350 lähihoitajaa.
Palkkauksella, työoloilla ja johtamisella voidaan vaikuttaa alan maineeseen ja sen yleiseen kiinnostavuuteen, mutta tätä järeämpiäkin keinoja tarvitaan. Tiukkeneva lainsäädäntö ei ratkaise hoitajapulan juuriongelmaa: kasvavaan kysyntään nähden Suomesta loppuvat pian hoitajat.
Esperiltä ehdotuksia tilanteen helpottamiseksi
Stefan Wentjärvi perää, että hoiva-avustajien tutkinto ja ammattinimike tulisi vahvistaa ja laillistaa. Lisäksi lääkelupa tulisi myöntää myös hoiva-avustajille lisäkoulutuksen perusteella.
Lähihoitajien tehtäviä tulisi tarkastella uudelleen, ja osa siirtää vähemmän koulutetuille. Lähihoitajat voisivat saada lisää sairaanhoidollista ja hoivan vastuuta. Esimerkiksi omaishoitajina toimivat kantavat jo nyt samankaltaista vastuuta omaishoidettavasta arjessaan – ilman alan koulutusta.
”On erikoista, ettei hoiva-alan tutkinnon suorittanut pysty lainsäätäjän silmissä samaan”, Wentjärvi kummeksuu.
”Siviilipalveluksen suorittamiseen hoiva-alalla tulisi rohkaista ja hoiva-avustajan koulutus tulisi osana siviilipalvelusta”, Wentjärvi ehdottaa. Siviilipalveluksen suorittaa vuosittain noin 7 prosenttia 2 500 asevelvollisesta.
Stefan Wentjärvi toteaa, että palveluasumisen lähihoitajapätevyys saavutettaisiin nopeammin, jos kotihoidon osuus jätettäisiin pois: sen suorittaisi vain kotihoitoon suuntautuvat. Tämä nopeuttaisi lähes puolella palveluasumisen lähihoitajapätevyyden saaneiden valmistumisaikaa.
Koulutuksen järjestämisoikeus tulisi laajentaa koko Suomen kattavaksi ja oikeus kouluttamiseen myös palveluntuottajille. Koulutusrahoituksen tulisi olla 100% suoriteperusteista koulutuksen järjestäjille ja rahoitusta tulisi nostaa.
Ulkomaalaiset sairaanhoitajat tulisi pätevöittää automaattisesti osaamisen tunnistamisen ja kielinäytön jälkeen.
Hoitajamitoituksen vaiheistus toisi kaivatun aikalisän
Wentjärven mukaan hoitajamitoituksen 0,7 nosto tulisi vaiheistaa 2-3 vuodella. Jo pelkkä hoitajamitoituksen kasvu edellyttää 5 000 hoitajan lisäystä ikääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa. Hoitajamitoitus 0,7 vaaditaan 1.4.2023 alkaen.
Paneelikeskustelu on nähtävillä jälkikäteen MTV Katsomosta.
