Ikääntyminen ei ole yhteiskunnallinen rasite, vaan tavoiteltava tahtotila. Vastuu tämän tahtotilan toteutumisesta ei saa jäädä yksittäisten läheisten tai omaisten vastuulle, vaan yhteiskunnalla on velvollisuus huolehtia ikääntyvistä ihmisistä heidän elämänsä loppuun asti.
Hyvinvoinnin keskeisimmät tunnusluvut ovat syntyvyys ja elinaikaennuste. Suomen väestön kehitys on esimerkillinen osoitus onnistuneesta hyvinvointivaltion kehityksestä, josta meidän tulee olla ylpeitä.
Miksi teknologian hyödyntäminen on tärkeää?
Aikoinaan lankapuhelin oli uusi, mullistava teknologinen innovaatio. Nykyisin puhumme usein korkealentoisista tekoälyratkaisuista. Jos nykyaikainen ajattelu lakeineen olisi ollut 1800-luvulla käytössä, veikkaan, että puhelinta ei olisi otettu koskaan käyttöön, sillä puhelimella ei ollut tuottavuutta lisäävää vaikutusta. Mielestäni lainsäädännöllä ei nykyisinkään kannata rajoittaa keksintöjen käyttöönottoa. Teknologian hyödyntämisen tärkeys hoivassa tulee nähdä laadun paranemisena, sillä se vapauttaa henkilöstön työaikaa asiakastyöhön.
Hoiva-alalla jokainen on joka päivä jollekin tärkeä
Hoiva-alalla työyhteisöjen ilmapiiri on kehittynyt myönteisesti useita vuosia peräkkäin. Hoivayhteisöjen henkilöstö on halukkaampi suosittelemaan työnantajiaan kuin pitkään aikaan ja henkilöstökyselyjen kokonaistyytyväisyystulokset ovat viimeisten tutkimusten valossa jopa korkeammat kuten esimerkiksi IT-alalla, joka on perinteisesti ollut erittäin arvostettu työnhakijoiden keskuudessa.
Vaikka alan maine on kehittynyt myönteisesti, meillä on edelleen vielä tekemistä. Työn joustavuutta ja monipuolisuutta tulisi lisätä. Tutkimusten valossa meidän ei tulisi eriyttää alan tehtäviä toisistaan vaan edetä juuri päinvastaiseen suuntaan. Valitettavasti lainsäädäntö ei tätä tällä hetkellä tue.
Kun väestö vanhenee, ja hoitohenkilöstö eläköityy, tarvitsemme lisää hoiva-alan ammattilaisia. Meidän alamme onkin tuonut jo tuhansia uusia kansainvälisiä veronmaksajia Suomeen. Suomi kilpailee kansainvälisestä työvoimasta monen muun houkuttelevan maan kanssa, ja vaikka omasta mielestämme Suomi on lottovoittajien maa, se ei riitä. Tärkeintä on, mitä kansainvälinen työvoima meistä ajattelee. Meidän tulee olla ylpeitä monikulttuurisesta työyhteisöistämme!
Kansainväliseen työvoimaan usein liitettävä huoli on suomen kielen taito. Jotta työn monipuolisuus, joustavuus ja tasapuolisuus kehittyisivät koko työyhteisössä, meidän on tärkeää huolehtia henkilöstön riittävästä kielitaidosta ja laillistetusta osaamisesta. On mielestäni perusteltua vaatia, että yhteiskunta kantaa suurempaa vastuuta työperäisten maahanamuuttoon liittyvistä koulutuksista ja sen rahoituksesta kuin yksittäiset toimijat. Koulutus tulee tapahtua tarvepohjaisesti ja myös ulkomaisen työntekijän aikaisempi koulutus tulee tunnistaa ja tunnustaa.
Miten ikääntyvä Suomi sitten hoivataan?
Hyvinvointialueet ovat muuttamassa vanhuspalvelujen rakennetta valtiovaranministeriön ohjauksen mukaisesti. Palvelurakenteen keventäminen ja yhteisöllisyys ovat muotisanoja muutosten taustalla. Ajatus on vähentää ikäihmisten ympärivuorokautista asumispalvelua ja tuoda sen tilalle tai rinnalle yhteisöllistä asumista. Tähän palveluun ei ole ohjeistettu mitoitusvaatimusta, ja kuitenkin siihen ollaan sijoittamassa ikäihmisiä, joiden hoito ympärivuorokautisessa palvelussa edellyttää nykyisin vähintään 0,5:n henkilöstömitoitusta. Tämä on hämmentävää!
Pelkona on, että kotihoidon resurssit eivät riitä hoivaamaan sekä kotona että yhteisöllisessä asumisessa asuvia, ja omaiset ryhtyvät hoitamaan ikääntyviä läheisiään – ei halusta vaan velvollisuuden tunteesta. On ymmärrettävää, että olemme huolissamme omaishoitajien jaksamisesta.
Hyvinvointivaltion kehittäminen on kokonaisten sukupolvien vastuulla. Nykyhaasteemme (väestörakenne, muistisairaudet ja lisääntyvät mielenterveysongelmat) eivät tee täyskäännöstä muutamassa vuodessa. Esimerkiksi väestörakenteesta aiheutuvat haasteet näkyvät meillä vielä 40 vuotta. Ei siis kannata pidätellä hengitystä, vaan etsiä pitkäkestoisia ratkaisuja.
Yksityinen sektori, järjestöt ja työntekijät ovat erittäin sitoutuneita työn kehittämiseen sekä valmiita investoimaan ja ottamaan käyttöön tuottavuutta lisääviä teknologioita. Toivomme vain, että päättäjät ja lainsäätäjät varmistavat tähän riittävät toimintaedellytykset.
Blogi pohjautuu toimitusjohtaja Stefan Wentjärvi kommentteihin koskien Tampereen yliopiston tutkimusta ”Miten hoivataan ikääntyvä Suomi”. Gerontologian professori Anu Sirén esitteli tutkimuksen tuloksia Hyvinvointiala HALI ry:n tilaisuudessa 16.2.2024.
