BLOGI: Uusilla työjärjestelyillä voitaisiin parantaa hoivan laatua ja lääkitä hoitajapulaa
Vanhuspalvelulain viimeisen askeleen eli 0,7 henkilöstömitoituksen voimaanastuminen on tällä hetkellä kiihkeä keskustelunaihe. Hoitajapula ei ole tullut alan toimijoille ja poliittisille päättäjille yllätyksenä, vaan on ollut tiedossa jo pitkään.
Esperi on varautunut siihen, että mitoitus 0,7 astuu voimaan alkuperäisellä aikataululla keväällä 2023. Olemme keskittyneet laadukkaan hoivan kehittämiseen ja uskomme, että yksityisen ja julkisen sektorin laittaminen samalle viivalle mitoitusasiassa, on hyvä asia.
Henkilöstömitoituksen voimaanastumisen siirto ole ratkaisu itse ongelmaan. Ala tarvitsee kipeästi uusia osaajia seuraavien vuosien aikana. Väestö ikääntyy: yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa 230 000:lla seuraavan 10 vuoden aikana. Hoitojonot kasvavat Suomessa ja meidän täytyy miettiä miten sosiaali- ja terveydenhuolto voi tarjota hoitoa ja hoivaa kaikille sitä tarvitseville.
Yksi ratkaisu hoitajapulaan on työn uudelleen organisointi: voidaanko hoitotyössä ja eri tehtävissä hyödyntää laajemmin erilaisia henkilöstöryhmiä. Ellei työjärjestelyjä mietitä uudelleen, lain mukainen tämänhetkinen vähimmäismitoituskin 0,6 olisi haastava toteuttaa. Mitoituksen jättäminen taas 0,6:een on väärä signaali hoivan tärkeydestä ja laadun priorisoinnista. Vanhuspalvelulain tavoitteet eivät ole muuttuneet: hoivasta halutaan entistä laadukkaampaa ja siihen tarvitaan riittävä henkilöstömäärä.
On kuitenkin hyvä pitää mielessä, ettei pelkkä mitoitus takaa laadukasta hoivaa, vaan siihen voidaan vaikuttaa monella muullakin asialla. Työn organisointi, työkulttuuri, johtaminen, koulutus ja kodin yleinen ilmapiiri ovat asioita, jotka viime kädessä vaikuttavat myös siihen kokemukseen, jonka asukas saa hoivasta ja hänen kohtaamisestaan yksilönä.
Työjärjestelyjen uudelleen organisointi ei tarkoita sitä, että lähihoitajaosaamista ja sairaanhoidollista osaamista tarvittaisiin vähemmän jatkossa. Päinvastoin. Hoivakodeissamme asuu runsaasti päivittäisissä toiminnoissa apua tarvitsevia, hyvin sairaita ikääntyneitä, joilla suuri kirjo erilaisia sairauksia ja diagnooseja sekä myös aivan viimeisen vaiheen saattohoitopotilaita. Laadukkaan hoivan toteuttamiseksi tarvitsemme pitkälle koulutettuja hoitajia.
Nopeammalla hoiva-avustajakoulutuksella saataisiin lisää henkilöstöä auttamaan ja tukemaan asukkaan selviytymistä päivittäisistä askareista. Täten hoitajille jäisi aikaa keskittyä vaativimpiin koulutusta vastaaviin tehtäviin, esimerkiksi lääkehoitoon. Tämä lisäisi työssäjaksamista ja työviihtyvyyttä – ja samalla meillä olisi mahdollisuus tarjota enemmän hoitopaikkoja ikäihmisille, joilla on siihen koko ajan kasvava tarve.
Nykyiset viranomaisten tulkinnat eri henkilöstöryhmien käytöstä vaikeuttavat hoitajamitoituksen toteuttamista, vaikka laki sen mahdollistaisi. Mitä asialle on tehtävissä? Viranomaisten tulkinnassa ja laissa on ristiriita, joka tulee korjata.
Henkilöstörakenteen ja työtehtävien tarkastelun lisäksi tarvitsemme hoitajapulan selittämiseksi panostuksia koulutusmäärien nostamiseksi Suomessa, ja ulkomaalaisen työvoiman laajempaa hyödyntämistä.
Arne Köhler
Liiketoimintajohtaja, ikäpalvelut, Esperi Care
