Hyvä elämä
Yhtiöllämme on noin 370 000 neliömetriä kiinteistöjä ympäri Suomen. Se vastaa pinta-alana noin 52 jalkapallokenttää. Kiinteistöjemme ylläpito sekä ympäristövaikutustemme seuranta ja vähentäminen ovat tärkeä osa vastuullisuuttamme. Kaikkeen asumiseen ja liiketoimintaan liittyy ympäristövaikutuksia, niin myös meidän kodeissamme. Ympäristövastuun merkitys kasvaakin koko ajan yhtiössämme ja maailmalla.
"Kiinteistömme eivät ole mitä tahansa taloja. Ne ovat koteja. Niissä asuu yhteensä yli 6 000 ja työskentelee noin 6 400 ihmistä. On meidän vastuullamme pitää huolta siitä, että tilamme palvelevat asukkaidemme ja työntekijöidemme tarpeita, ja samaan aikaan kuormittavat ympäristöämme mahdollisimman vähän”, sanoo yli kymmenen vuotta Esperillä kiinteistöjohtajana toiminut Tomi Rosqvist.
Rosqvist kertoo, että vaikka ympäristöasioita on huomioitu toiminnassa, vuonna 2022 työtä tullaan tekemään entistä suunnitelmallisemmin tavoiteohjelman ja tiekartan sisältävän kärkihankkeen voimin. ”Ainakin kierrätysastetta tulee nostaa, jätemääriä vähentää ja lajittelua lisätä. Tavoitteet ja toimenpiteet asetetaan kolmanteen kvartaaliin mennessä”, hän sanoo.
Yhteinen ympäristömme
Tavoitteenamme on yhtiömme toimintojen ja palvelujen aiheuttamien ympäristövaikutusten minimointi kannustamalla yksikköjämme kierrätykseen ja energiatehokkuuteen.
Merkittävimmät toimintamme osa-alueet, joilla voimme suoraan vaikuttaa ekologiseen jalanjälkeemme, ovat sähkö, lämmitys, vedenkäyttö, jäte ja hankinnat. Välillisesti ympäristöön voimme vaikuttaa myös uusien yksiköiden rakennusmenetelmissä sekä -materiaaleissa.
Energiatehokkuus on meille tärkeää
Kannustamme yksiköitämme energiatehokkuuteen ja seuraamme reaaliajassa niiden sähkön-, lämmön- ja vedenkulutusta L&T:n Ympäristönetin avulla. Käyttämästämme sähköstä 54 % tuotetaan uusiutuvalla energialla ja hiilineutraalin sähkön osuus on 87 %
Vuonna 2021 yksi kiinteistöjen ylläpitoon liittyvistä haasteista oli merkittävä nousu energian hinnassa. ”Asukasmäärän noustessa pidimme energiankulutuksen lähes edellisen vuoden tasolla: kulutimme sähköä vuonna 2021 28,8 GWh (28,1 GWh). Kylmä talvi nosti lämmitystarvetta peräti 18 % edellisestä vuodesta ja lämmönkulutus oli 38,0 GWh (32,9 GWh). Onnistuimme kuitenkin osittain välttymään hinnannousun talousvaikutuksilta suojaamalla sähkön hinnan sopimuksissamme. Vuodelle 2022 suojaus on ennakoitu jo tätäkin paremmin”, Tomi Rosqvist sanoo.
Ekologisesti tehokasta rakentamista ja jätehuoltoa
Tavoitteenamme on kierrättää toiminnastamme syntyvä jäte ja minimoida sekajätteen määrä. Tavanomaisen jätekierrätyksen lisäksi toimialamme asettaa erityisiä kriteerejä jätehuollolle. Toiminnassamme syntyvät viiltävät tai pistävät jätteet eli särmäjätteet käsitellään asianmukaisesti ja pakataan apteekeista saataviin särmäjäteastioihin. Mittaamme ja seuraamme yksiköidemme jätehuollon ympäristövaikutusta käyttö- ja kierrätysasteilla. Vuonna 2021 jätteistämme 99 % oli hyötykäytettävää ja kierrätysaste oli noin 42 %. Yhteensä jätettä syntyi noin 3 200 tonnia, joka on noin 500 kg per asukas vuodessa.
Edellytämme kumppaneiltamme sekä keskeisiltä palveluntuottajiltamme ja tavarantoimittajiltamme ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmää. Ateriapalveluiden kilpailutuksissa kriteerinämme on 80 prosentin raaka-aineiden kotimaisuusaste ja siivouspalveluntarjoajamme käyttävät ympäristöä vähemmän kuormittavia pesuaineita, siivousmenetelmiä ja -välineitä.
”Punnitsemme hankinnoissamme aina tuotteen tai palvelun elinkaarta ja pyrimme ehkäisemään valinnoillamme turhaa kulutusta sekä energian ja raaka-aineiden käyttöä. Esimerkiksi laitehankinnoissamme laatu, pitkäikäisyys ja energiatehokkuus ohjaavat ostopäätöksiämme”, Rosqvist sanoo.
Vuonna 2021 yhtiöllämme oli omistuksessaan tai hallinnassaan 194 kiinteistöä. Toimintamme on myös maantieteellisesti laajalle levinnyttä, toimipisteitä on ympäri Suomen aina Sodankylästä Siuntioon.
”Tämä on osa vastuullisuuttamme Suomessa, jossa ikääntyneiden osuus korostuu muuttotappioalueilla. Emme hakeudu vain suurimpiin kaupunkeihin tai määrittele alueita, joilla emme toimisi. Teemme paljon yhteistyötä kuntien kanssa, jotta tiedämme, millainen tarve hoivapalveluille missäkin on. Jos alueelta löytyy osaavaa työvoimaa, harkitsemme sitä”, toimitusjohtaja Stefan Wentjärvi sanoo.
Vuonna 2021 myös rakennuttamisessa aloitettiin strategian mukainen kasvun aika. ”Vuoden 2021 aikana rakennutimme yhden uuden kohteen ja ostimme kaksi jo olemassa olevaa yksikköä. Valmiina hankkimissamme yksiköissä rakennuskanta on usein vanhaa, jolloin asukkaiden siirtäminen uusiin tiloihin voi olla asumismukavuuden ja -terveyden kannalta vastuullisin teko”, sanoo jo noin 120 uudiskohteen rakennuttamisessa yli kymmenvuotisen Esperi-uransa aikana mukana ollut Tomi Rosqvist.
Vanhoja rakennuksia myös kunnostetaan mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi lämmitystavan muutokset ovat tavallisia projekteja Rosqvistin pöydällä. Kiinteistöjen ylläpitoa ja hallintaa helpottavat myös kiinteistöjen sähköiset huoltokirjat, joiden avulla näemme kiinteistöjemme huoltotarpeet kootusti reaaliajassa. Seuraamme kotiemme energiankulutusta ja voimme reagoida, mikäli huomamme kulutuksissa merkittäviä muutoksia. Uusien kohteiden rakentamisessa suositaan energiatehokkaita ratkaisuja sekä ympäristöystävällisiä materiaaleja, kuten puuta.
”Olemme jo kauan aikaa sitten siirtyneet kertarakennuttamisesta mallitalovetoiseen rakennuttamiseen. Konseptoimaamme mallitaloa voidaan monistaa projektista toiseen ja varioida tarpeen mukaan – tämä säästää aikaa ja resursseja. Se tekee myös kiinteistöjen hallinnasta helpompaa, kun samat ratkaisut toistuvat eri kohteissa”, Rosqvist kertoo.
Ympäristökriteerit mukaan kilpailutuksiin
Tällä hetkellä ympäristövastuu ei ole mukana kuntien hoivakilpailutuksien kriteereissä ja pisteytyksissä. Wentjärvi ja Rosqvist ovat yhtä mieltä siitä, että sen tulisi olla. ”Teemme ympäristöystävällisiä valintoja, vaikka ne eivät olekaan varsinainen valtti kilpailutuksissa tällä hetkellä. Nämä asiat ovat meille tärkeitä sekä yrityksenä että ihmisinä, ja haluamme siksi tehdä parhaamme niiden eteen”, Rosqvist sanoo.